Hae
Diiskuneiti

KORONAHÄÄT KIRKKONUMMELLA

Muistan, kun viime kesänä ystäväni oli yrittänyt soittaa ja hän oli jättänyt what’s appiin viestiä, että ”soita on asiaa”. Arvasin jo etukäteen, että nyt on kyseessä jotain isompaa, koska hän ei voinut asiaansa viestillä pistää. Soitin ystävälleni ja kysyin heti ”toinen vauva tulossa vai, sieltä kuului erittäin tiukka ei ja hän kertoi, että olivat miehensä kanssa pohtineet, että tekisivätkö he keittiöremontin, lähtisivät ulkomaille vai menisikö sitä naimisiin. Heillä oli ollut käynnissä siis melkoiset pohdinnat, hvittaa vieläkin tuo ”häät vai keittiöremppa” – almost sama asia, haha 😀 No mä siihen tokaisin, että ”tietty meette naimisiin” johon ystäväni totesi, että ”niin me ajateltiin tehdä ja haluan sut kaasoksi”. Siitä päivästä alkoi häätohina ja kävimme loppu vuodesta etsimässä hääpukua jopa Tallinassa asti ja itse asiassa ystäväni kävi siellä jopa kahdesti. Vuosi vaihtui ja loppiaisena paljussa istuessa fiilisteltiin tulevia häitä. Kirkko, juhlapaikka ja kaikki oli varattu ja itse suunnittelin kovaa tahtia keväällä pidettäviä polttareita. Kaikki alkoi olla valmista, sitten tuli koronavirus ja kaikki pysähtyi. Kun Uudenmaan rajat suljettiin, niin oli aika epätodellinen fiilis, että nyt minut vielä erotettiin näkemästä ystävääni – tulevaa morsianta.

Asiaa väänneeltiin ja käänneltiin ja kun kokoontumisrajoitukset laskivat kymmeneen todettiin, että häät on parempi siirtää tulevaisuuteen. Vaikka häät olisi voinut nyt pitääkin (tosin aikamoisella riskillä), niin tuskin monet vieraista olisivat edes uskaltaneet tulla paikalle. En oikeen ymmärrä ihmisiä, jotka ovat uskaltaneet pitää tälläiseen aikaan isot häät. Noh nythän nuo koronatartunnat ovatkin alkaneet taas nousta, kun jengi tuntuu täysin unohtaneen koko viruksen. Itse en haluaisi ottaa sellaista asiaa omalle tunnolleni, että omalla itsekkyydelläni vaarantaisin muiden henkiä. No mutta summa summarun rajat aukesivat ja pääsimme viettämään ystäväni minihäitä elokuussa ja todelliset pikkuhäät ne olivatkin, sillä mukana oli ainoastaan kaaso ja bestman puolisoineen, hääpari taaperonsa kanssa, hääparin vanhemmat sekä sulhasen pari sisarusta 😀

HÄÄPÄIVÄN AAMU

Saavuin perjantai-illalla Kirkkonummelle töiden jälkeen. Miehet yöpyivät eri paikassa, joten vietettiin perinteinen tyttöjenilta morsiammen ja hänen äitinsä kanssa. Iltasella syötiin tortilloita, juotiin vähän viiniä ja saunottiin – sheet maskeja unohtamatta 😉 Taidettiin puolen yön maissa kömpiä petiin ja mä nukuin koko yön niin huonosti ettei järkeä. Aamulla herätys söi 7:30 aikaan, mutta olin jo jostain viidestä asti pyörinyt sängyssä. Meikkaaja ja kampaaja saapuivat heti aamusta ja oli niin ihana päästä ammattilaisten käsiin tekemättä itse mitään, varsinkin kun olin kuin zombie. Koko aamun tunnelma oli erittäin rauhallinen ja meikkaaja naureskelikin, ettei ole varmaan ikinä nähnyt niin rauhallista morsianta. Aamulla tuli syötyä aika huonosti: kuppi kahvia ja yksi karjalanpiirakka, joka varmasti aiheutti sen, että koko päivä meni sellaisessa pienessä väsysumussa. Ennen lähtöä kilisteltiin skumpalla ja tein vielä leikkokukista pienet kimput kappelin salin maljakkoihin. Morsiammen isä kuskasi meidät Upinniemen varuskunta-alueelle, jossa sulhanen näki ensimmäistä kertaa morsiammensa täydessä tällingissä. Tunnelma oli aika jännittynyt ja kuuma, sillä hääpäivälle osui ihan järkyttävän hikinen hellepäivä. Mun hieno kiharakampaus oli suoristunut jo ennen valokuvien ottoa, koska hikoilin niin paljon, sos 😀

PHOTO SHOOTS

Valokuvat otettiin varuskunta-alueella upeissa maisemissa. Valokuvaajana toimi Gesina, Gesinartilta. Valokuvaaja sai kaikki jännitykset purettua täysin ja valokuviin saatiin ikuistettua oikein hymyilevä ja rakastuneen näköinen hääpari. Vahdin valokuvauksen ajan hääparin taaperoa, joka päätti toimia myös meidän meikkiassarina, tylsää hetkeä ei hänen kanssaan tullut tälläkään kertaan ja mulla meni koko hääkuvaus vähän ohi hänen perässään juoksien 😀

Hääkuvaus kesti noin tunnin ja pääsin itsekin loppuvaiheessa mukaan kuviin. Innolla odotan millaisia kuvia kuvaajalta tulee. Viralliset hääkuvat otettiin siis jo nyt eli ensi vuonna niihin ei tarvitse käyttää aikaa.

VIHKIMINEN MERIMIESKAPPELISSA

Olen ollut monissa häissä ja kaikissa niissä olen toiminut kaasona. Olisi muuten kiva joskus olla häissä pelkästään vain vieraanakin ilman stressiä ja tehtäviä 😉 Nämä ystäväni Upinniemessä järjestetyt sotilashäät olivat minulle ihan uusi ja jännittäväkin juttu. Ajattelin, että vihkiminen olisi jotenkin tosi konservatiivinen ja jäykkä, mutta sotilaspappi oli todella hauska ja veti hyvää läppää vihkimisen aikana. Vihkiminen oli aika perinteinen ja se kesti noin 20 minuuttia. Me seisoimme perinteisesti betsmanin kanssa alttarilla koko vihkimisen ajan. Ehdottomasti noloin hetki vihkimisen aikana oli se, kun piti alkaa laulamaan ja meillä ei ollut bestmanin kanssa virsikirjoja eikä mitään hajua koko laulusta tai siitä, että jokin laulu oli edes tulossa. Siinä sitten katsottiin toisiamme hetken aikaa WTF momentilla. Pappi nauroi meille vihkimisen jälkeen, että hänellä oli kuumudesta niin kuiva kurkku, että jäi hänelläkin laulut aika lyhyeen, kun kieli ei irronnut kitalaesta 😀

SAFKAA NAPAAN

Vihkimisen jälkeen hääpari tarjosi kappelissa lämpimän ruoan ja jälkiruoan buffet-tyylisesti. Alkoholitarjoilua ei ollut ollenkaan ja sen kyllä huomasi hieman jännittyneestä ilmapiiristä – kukaan ei uskaltanut puhua juuri mitään. Hääparin taapero istui mun vieressä ruokailussa ja hänellä kyllä riitti juttua, niin että koko juhlatila raikui. Hän on hän vaan niin ihana tyyppi, rakastan! Ruoka oli hyvää ja minutkin gluteenittomana oli otettu huomioon hyvin. Ruoan jälkeen otettiin vielä kuvia ulkona, jonka jälkeen pakattiin tavarat kyytiin ja suunnattiin hääparin vuokraamalle mökille.

JATKOT MÖKILLÄ

Saavuimme Twenty Knots -mökkikylään joskus puoli seitsemän aikaan. Kaikki vaihtoivat välittömästi juhlatamineet pois ja järven rantasaunalle ilmestyi porukka varsin rennoissa vaatteissa. Meitä oli mökillä siis ainoastaan hääpari + kaaso sekä bestman puolisoineen. Ilta meni ihan liian nopeasti höpötellessä, saunoessa ja kippistellen. Yhtä-äkkiä olikin jo keskiyö ja alettiin vielä grillaamaan hampurilaisia keskellä yötä. Mä olin syöminen jälkeen niin loppu, että kaaduin heti sänkyyn. Muut olivat jatkaneet iltaa vielä hetken.

Aamulla syötiin kunnon brunssi ja sen jälkeen pidimme bestmanin kanssa hääparille vielä perinteisen ”tuttujuttu / tuolileikin”. Bestman ja hänen avovaimonsa lähtivät päivällä ajamaan Turkuun, mutta itse jäin vielä mieheni kanssa toiseksi yöksi mökille. Toinen mökkipäivä meni rennosti suppailen, saunoten, grillaten ja yhdessä ollen ja myös hääparin taapero liittyi seuraamme.

Lähtöpäivänä rantasaunasta löytyi aivan järkyttävän kokoinen rantakäärme, se oli kuulemma hengaillut siellä lungisti keittiön kaappien alla. Olen siitä asti miettinyt, että mitä jos se käärme oli siellä jo lauantaina, kun vietimme koko illan rantasaunalla. Tiedän, ettei rantakäärme ole myrkyllinen, mutta silti puistattava ajatus. Käärme kuljetettiin mökkikylän omistajan toimesta autolla parin kilometrin päähän, ettei se tulisi takaisin. Käärme ei meinaan millään halunnut lähteä mökistä, vaan tuli jatkuvasti takaisin sinne hengailemaan 😀

Mutta sellaiset koronahäät meillä oli. Oikein ihanan rennot ja intiimit. Ensi vuonna sitten toivottavasti vedetään isosti kaikkien sukulaisten ja ystävien kanssa. Onnea vielä rakkaalle ystävälleni, joka joskus kiven kovaan väitti, ettei ikinä hanki lapsia tai mene naimisiin – miten kävi. Niin ne ajatukset muuttuu, kun löytää sen oikean 😉

”There is only one happiness in life. To love and to be loved”

 

LUE MYÖS:

TOP 5: PARHAAT HÄÄELOKUVAT

HÄÄPUKUA METSÄSTÄMÄSSÄ TALLINNASSA

MUISTILISTA KAASOILLE JA BESTMANEILLE

8 kommenttia

  1. Minna M / Kiljustenblogi kirjoitti:

    Mukavan kuuloiset häät ja kaunis puku morsiammella! Itse en ole moneen vuoteen ollut häissä. Korona on muuttanut varmasti monien hääsuunnitelmia.

  2. villananna kirjoitti:

    Tänä vuonna on kyllä jouduttu miettimään miten häitä järjestellään. Ihanaa kun voidaan silti yhdessä viettää parin tärkeintä päivää 🙂

    https://villananna.vaikuttajamedia.fi

    • Diiskuneiti kirjoitti:

      Joo oli kyllä miettimistä, että voiko järjestää edes pienesti yhtään mitään. Onneksi onnistui. Ensi vuonna sitten isosti (toivottavasti) 🙂

  3. Mira / Blinger shimmer -blogi kirjoitti:

    Onneksi häitä pystyi viettämään koronasta huolimatta 🙂

  4. hannamariav kirjoitti:

    Kuulostaa kyllä ihanalta, mahtavaa että pystyitte nämä viettämään tilanteesta huolimatta!

    hanna
    https://hannamariav.vaikuttajamedia.fi/

    • Diiskuneiti kirjoitti:

      Niinpä vaikka häät olivat aika poikkeukselliset ja varsinkin poikkeuksellisen pienet, niin ne olivat silti ihanat 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.