Hae
Diiskuneiti

RESEPTI: JAUHELIHA-PERUNAVUOKA

Mulla pyöri yhtenä päivänä jääkaapissa paketti huonoksi menevää jauhelihaa ja pussi perunoita. Pohdiskelin, että mitä niistä kehittäisin, kun ainaiset lihapullat ja keitetyt perunat ei oikein sytyttänyt. Muistelin, että olen anopin luona syönyt joskus merimiespataa, joka on käytännössä lihasta ja perunasta pitkään kypsytetty pataruoka. Päätin sotkea kaikki ainekset vuokaan ja kaadoin päälle maidottoman munamaidon eli maidon korvasin gluteenittomalla kauramaidolla – ja ai, että kuinka hyvää tästä ruoasta tulikaan.

PS. muista olla mukana vähentämässä ruokahävikkiä ja tilaa elintarvikkeet aina *Matsmartin hävikkiruokakaupasta (mainoslinkki).

ValmistuSaineet

  • 1 kg perunoita.
  • 400 g jauhelihaa.
  • 1 sipuli.
  • 4 dl kauramaitoa (Valio Oddlygood® Barista kaurajuoma on gluteeniton).
  • 2 munaa.
  • Suolaa, valkosipulia, perunamaustetta, pippurisekoitusta.

VALMISTUSOHJEET

  1. Pese ja kuori perunat.
  2. Leikkaa perunat ohuiksi viipaleiksi.
  3. Paista jauheliha. Leikkaa samalla sipuli ja heitä se jauhelihan joukkoon. Lisää mausteet, paitsi perunamauste.
  4. Voitele vuoka ja lisää pohjalle ensin kerros perunoita. Lisää perunoiden päälle aina perunamaustetta. Lisää perunakerroksen päälle noin puolet jauheliha-sipuliseoksesta ja laita niiden päälle taas kerros perunoita. Levitä perunoiden päälle loput jauhelihaseoksesta ja päällimmäiseksi tulee vielä kerros perunoita.
  5. Sekoita erillisessä astiassa kanamunat rikki ja kaada niiden päälle kauramaito – sekoita ja lisää suolaa. Itse lisään monesti munamaitoon myös muita mausteita, koska ne saa kätevästi sekaisin ja lisättyä kaikkialle ruokaan. Kaada munamaito vuokaan.
  6. Paista ruokaa 200 asteessa 1 tunnin ajan.

Tämä oli taas tämmöinen helppo ja maistuva arkiruoka gluteenittomille ja maidottomille henkilöille. Aikaa tässä vie ainoastaan perunoiden kuoriminen (mun inhokki hommaa, heh), mutta muuten ruoka on todella simppeli tehdä. Ruoka maistui todella mehevältä ja maukkaalta – ehkä ensi kerralla lisään tähän vielä porkkanan paloja.

Miltä tämä resepti kuulostaa? Aiotko testata? 🙂

 

NAURUVAROITUS: ÄITINI KERTOO MILLAINEN OLIN LAPSENA

Bongasin Minulta Teille -blogista hauskan artikkelin: ”äiti vastaa – millainen olin lapsena”. Tykkään lukea juuri tuollaisia kepeitä artikkeleita, joista jää hyvä mieli. Päätin itsekin toteuttaa samantapaisen postauksen, koska mä niin halusin tietää, että millainen mä olen ollut lapsena. Äitini vastaili kysymyksiin ja mun piti oikeen miettiä, että kehtaanko edes julkaista tätä täällä blogissa, koska mulla ei selkeästi ole ollut lapsena ihan kaikki nallekarkit pussissa 😀

Mitkä olivat lempi paikkojani lapsena?

Ruissalo, Littoisten järvi ja Kuusiston linnanrauniot olivat sinun lempipaikkoja.

Mitä tykkäsin tehdä lapsena?

Enosi Tuomon kanssa tykkäsit onkia paljon ja sitten tulivat muumit. Se oli ensirakkautta samantien.

Kerro jokin hauska lausahdukseni?

Kerran istuit auton takapenkillä ja tokaisit innostuneena: Äiti, on kolme Laaksoa: Terry Laakso (isäni), Diina-Maria Laakso ja Muumilaakso! Nauroin tosi paljon. Autossa tuli matkailtua tosi paljon ja viihdytit itseäsi  aina hokemalla hassuja nimiä kuten: Mauno Koivisto, Elisabeth Rhen ja Lemun kohdalla hoit Lemu ja hörötit hassusti Ukiin asti tai Turkuun asti.

PS. tästä tuli mulle itselleni mieleen enoni opettama hokema Lemusta. Uuteenkaupunkiin mennessä tulee kyltti, jossa lukee ”Nousiainen – Lemu – Askainen” ja enoni opetti minulle ”nousi lemu paskainen” 😀

Millainen isosisko olin?

Sait Hanna-siskon, kun täytit 10-vuotta. Sanoit olevasi niin innoissasi että ihan täriset ja niin sinä tärisitkin. Olit tosi äidillinen isosisko, uskalsit vaihtaa myös ripulivaipat ja Hannaa varten äänitit mainoksia vhs-kasetteihin. Hanna, kun sitten istua törrötti katsellen mainoksia ihastuksissaan. Tämä oli täysin sun keksintö.

Millainen olin lapsena koulussa?

Kouluun meno ei oikein kiinnostanut sinua. Ekaluokalla sinulla oli tyly ja ilkeä luokanvalvoja joka aiheutti tämän koulukammon. Hänet erotettiin myöhemmin virastaan, onneksi. Kärsit jo alle kouluikäisenä paljon vatsakivuista ja poissaoloja kertyikin aika runsaasti kouluikäisenä. Käytin sinua paljon lääkäreissä, mutta vielä siihen aikaan ei osattu diagnosoida IBS-oireyhtymää lapsilla. Yläasteelle siirryttäessä sinulla oli paljon angstikäytöstä. Se oli minulle ja sinulle tosi raskasta aikaa. Onneksi kaikki kumminkin lutviutui ajan kanssa ja innostuit uudestaan koulun käynnistä. Ja sittenhän sinä opiskelitkin tosi pitkään. Sinulla ei muistaakseni ollut mitään toiveammattia sen kummemmin, mutta eri kahteen ammattiin lopulta itsesi luit.

Mitä haluaisit tehdä toisin jos voisit?

Jos voisin muuttaa kasvatustyyliäni, niin olisin ollut enemmän läsnä ja puuhastellut kanssasi enemmän.

Oudoin tapa?

Hmmm… ehkä rakkautesi edelleen piirrettyihin ja varsinkin Muumeihin. Ja tietenkin se oli outoa kun et halunnut puhua pienenä, sanoit ensimmäiset sanasi vasta 3-vuotiaana ja se meni näin: ”anna äiti banaani”! Eli osasit kyllä puhua, mutta salasit sen hyvin. Meillä oli ihan omakieli ja sen nimi oli ”yninäkieli”. Sitä ei ymmärtänyt kukaan muu kuin me. Lääkärit kielsivät minua olla käyttämättä tätä kieltä. Aloin näyttelemään, etten muka ymmärtänyt sinua, niin siitä se puhe sitten alkoi.

Mitkä asiat yhdistävät meitä?

Minusta olet perinyt isäsi luonteenpiirteitä. Olet eteenpäin pyrkivä, kunnianhimoinen ja menestyvä. Kaikkea muuta mitä minä en ole 😀 Siskosi Ella tuumasi tuosta vierestä, että olemme kaikki kauniita, no onhan sekin yhdistävä tekijä.

Pahin virheeni, jonka olen tehnyt?

Minun mielestäni et ole tehnyt mitään pahaa virhettä, onneksi. Korostan aina sitä, että ihmisen pitää elää oman näköistä elämäänsä silti toisia loukkaamatta ja käsittääkseni sinulla on riittänyt rohkeutta siihen.

Parhaat yhteiset hetkemme?

Parhaat hetket ovat olleet yhteiset retket ja yhdessä syöminen ja pelaaminen. Olet antanut minulle paljon kaikkea hyvää ja tuonut iloa elämääni. Vastoinkäymisiä on toki ollut mutta ne on voitettu ja voitetaan myös tulevaisuudessa. Olet mahtava persoona ja maailman paras tytär ja isosisko.

Mitä mieltä olet siitä, että bloggaan julkisesti internettiin?

Olen hyvin ylpeä siitä, että olet suosittu bloggaaja ja minun tyttäreni. Rakkain terveisin äitisi.

Siis kuinka ihania ja hauskoja vastauksia, en kestä! Sain kyllä nauraa ihan vedet silmissä, varsinkin tuota ”eka lauseesi oli 3-vuotiaana: Äiti, anna banaani”. Hassua, että minulla on ollut koulukammo, en muista sitä ollenkaan. Yläasteella keskiarvoni oli yli 9 ja sitten luin siitä itseni vielä merkonomiksi ja myöhemmin ammattikorkeakoulussa kulttuurituottajaksi. Olipa hauska kuulla juttuja lapsuudesta, joita en itse muistanut. Suosittelen ehdottomasti tekemään tämän kyselyn äidillesi ihan vaikka vaan muuten vain 🙂