SAARISTO FESTIVAALI AVASI VARSINAIS-SUOMEN FESTARIKESÄN
0*Liput saatu festivaaleille.
Saaristo Festivaali järjestettiin nyt jo kolmattatoista kertaa ja aika monta kertaa olen ollut itsekin menossa mukana, kuten tänäkin vuonna. Muistan, että joskus kun festari oli vielä alkutekijöissään, niin olin itse festareilla töissä Breezer-tyttönä, voi niitä aikoja! Jossain kohtaa ammattikorkeakoulu aikoina olin myös työharjoittelussa festivaalia järjestevällä Loud’n Live Productionilla.
Saaristo Festivaalissa on aina tietynlaista taikaa, koska koko talven on haaveillut kesästä ja festareista ja Saaristo on ns. festarikesän avaaja. Festivaali järjestetään Kaarinan Hovirinnassa merenrannan äärellä. Saaristossa oli nyt ensimmäistä kertaa oma Jyrki Retro Stage, joka oli unelmien täyttymys meille milleniaaleille. Lavalla esiintyi ysäritähtiä, kuten Pandora ja Basic Element sekä Waldo’s People, Movetron, Ressu Redford ja JS16.
Mun pikkusisko täytti juuri 18-vuotta ja vein hänet Saaristo Festivaaleille katsomaan Käärijää. Nämä olivat hänen ensimmäiset festarit ja oli kyllä niin hassua olla mun ”vauvan” kanssa ekaa kertaa yhdessä festareilla. Hypättiin Turun keskustasta festivaalibussiin ja käytiin ostamassa Käärijän keikalle vähän lakuja ja juomista. Oltiin ihan mehulinjalla ja oli kyllä tosi kivaa – vaikkakin hirmuisen kylmä, mutta sitä se Suomen kesä teettää 😀
Oikein muodikas asu – oli hieman kylmä 😀
Lauantaina kävin katsomassa puolisoni kanssa Pete Parkkosen. Häntä ei kauheasti se innostanut, mutta hän on kyllä ihana, kun hän aina lähtee mukaan mun kanssa keikoille vaikka ei edes artistista pitäisi. Viime vuonna hän lähti mun mukaan Tieston keikalle, miettikää! Pete Parkkosen jälkeen käytiin katsomassa vielä Movetron ja sitten meidän oli pakko lähteä ystäväni järjestämiin kesäjuhliin.
Musta oli tosi kivaa käydä molempina päivinä festareilla pyörimässä, mutta kuitenkin niin, ettei siellä tarvinut olla koko päivää tai yöhön asti. Tämmöinen festarointi sopii näemmä itselleni nykyään paremmin. Saaristo Festivaalista jäi hyvä fiilis, kuten aina. Siellä oli paljon erilaisia ruoka-, ja juomakojuja. Sai ostaa bändipaitaa ja muuta tilpehööriä. Järjestäjälle toivoisin, että festareilta saisi muutakin kuin mättäruokaa: raikkaat smoothiet ja jätskit tekisivät varmasti kauppansa. Ja yksi asia missä voi aina petrata: lisää bajamajoja! 😀
Kiitos Saaristo Festivaali kutsusta, oli todella mukavaa. Aiotko sä mennä tänä vuonna johonkin festivaaleille ja onko tämä festari sulle tuttu? 🙂
SEURAA DIISKUNEITI-BLOGIA:
LUE MYÖS:
VIISI KUVAA TOUKOKUULTA
Huhti-, ja toukokuu vierähti kokonaan työnmerkeissä ja en tyyliin edes muistaisi mitään ilman kännykässä olevia kuvia. Kurkataanpa nyt siis mun kännykän uumeniin, sillä tässä tulee viisi kuvaa toukokuulta 😀
TALVITURKKI HEITETTY
Toukokuussa oli ihan älyttömän kuumia hellepäiviä ja yhtenä päivänä kotona hikoillessani sanoin miehelle, että nyt lähdetään uimaan ja sassiin. Niinpä kurvattiin Ekvallan uimarannalle ja päräytin siellä itseni mereen. Vesi oli ihanan virkistävää vaikka kesti hetki päästä uppeluksiin. Mies ei tullut uimaan, hän jäi painimaan jäätävän vesihämähäkin kanssa viltille ja musta näkyi siinä kohtaa enää perävalot 😀
KATRI-MAMMA PÄÄSI VIIMEIN HAUDANLEPOON
Mamma menehtyi viime marraskuussa ja vietimme hänen hautajaisiaan joulukuussa. Mamma tuhkattiin ja meille infottiin, että tuhkien hautaus onnistuu Katariinan uuteen tuhkahautalehtoon ainostaan touko-lokakuun välillä, kun maa ei ole jäässä. Niinpä nyt vihdoinkin pääsimme toukokuussa hautaamaan hänet. Saimme itse kaataa uurnasta tuhkat maassa olevaan koloon ja sen jälkeen lapioimme sen päälle hiekkaa. Pappi oli mukana tekemässä pienen siunauksen ja rukouksen. Kylläpä tuli taas itkettyä, ei sitä ymmärrä vieläkään, ettei toista näe enää koskaan. Jotenkin vaan jatkuvasti ajattelen, että mamma on Uudessakaupungissa, enkä ymmärrä sitä, että hänestä ei ole enää mitään muuta jäljellä kuin ihanat muistot.
UPEA MUUMIMUSEO
Olin työreissulla Tampere-talossa ja he sieltä antoivat minulle lipun Muumimuseoon. Tälläisenä Muumihönttinä olin aivan totaalisen fiiliksissä museosta. Muumimuseota koristaa Tove Janssonin alkuperäiset muumikirjojen kuvitukset, jotka hän lahjoitti museolle 1986. Tarinoita täydentävät Toven elämänkumppanin Tuulikki Pietilän rakentamat vauhdikkaat kolmiulotteiset muumikuvaelmat. Museo oli niin kaunis, että mulla meni ihan silmät vetisiksi, koska jotku taideteokset olivat vaan niin upeita ja tottakai monista Muumi jutuista tuli mieleen Katri-mamma. Olisin voinut olla museossa monta tuntia, mutta nyt jouduin töiden takia hiihtämään sen aika nopeasti läpi.
TOUKOKUU – SYNTTÄREIDEN KUUKAUSI
Toukokuussa synttäreitään viettävät aina mun äiti sekä molemmat sisarukset. Oon aina ollut vähän kateellinen, että miksi heidän synttärit on toukokuussa ja mun marraskuussa. Jos mulla olisi toukokuussa synttärit, niin voisin järjestää kunnon kesäjuhlia, mutta sen sijaan järjestän aina itselleni jouluteemaisia synttärijuhlia. Ei niissäkään mitään vikaa ole, mutta pieni kateus on aina hyvästä. Nuorin siskoni täytti 18-vuotta ja hänelle ostin Finlayson ihanan kesäisen pussilakanasetin. Toiselle siskolleni ostin viilentävän tyynyn ja muuta härpäkettä. Äitini synttäreillä olin työreissussa, joten tilasin hänelle Woltilla oven taakse kukkia ja synttäriaterian sekä muita lahjuksia. Olen tehnyt usein niin, että olen ostanut kaikille samat lahjat esim. pussilakasetit, joka on silleen kätevää, ettei tarttea miettiä päätään puhki. Nuorimman siskon vein myös syömään Kawaiin ja toisen siskoni Deliberiin. Nyt on kaikki ruokittu ja lahjottu – ei muuta kuin ensi vuoteen 😀
ISMON KANSSA KIERTUEELLA
Toukokuussa reissasin Ismo Leikolan kanssa Suomen kiertueella. Kiertue-elämä oli jännittävää ja ehkä vähän liian rankkaakin mulle, koska en saa nukuttua kunnolla vieraissa paikoissa (edes hotelleissa). Tuntuu, että olen hengittänyt viimeiset kuukaudet vain töitä ja vapaa-ajalle ei ole jäänyt aikaa. Nyt mulla helpottaa ainakin hetkeksi työrintamalla, sillä olen koko kesäkuun lomalla ja sen jälkeen mun määräaikainen työsopimus päättyy. Olen kiitollinen, että pääsin kurkistamaan tässä työssä stand-up alan kulisseihin ja hoitamaan kaikkia tapahtumiin ja artisteihin liittyviä asioita sekä suunnittelemaan kiertueita. Oppisin tässä työssä hyvin myös sen, että millaiset työtehtävät ovat itselleni mieluisia ja millaiset ei. Olen puhunut aina hyvän ryhmähengen, työilmapiirin ja yhteen hiileen puhaltamisen puolesta ja tässäkin työssä huomasin, että kun sitä ei ole tarpeaksi, niin uuvun todella helposti. Onneksi tästä työstä jäi ainakin yksi ihana ihminen elämääni ja olen kiitollinen kaikista ihanista kohtaamisista ja tyypeistä. Kiitos <3
Nyt mennään jo kesäkuun vikaa viikkoa. Ihanaa kesää just sulle ketä tätä luet 🙂
SEURAA DIISKUNEITI-BLOGIA:
LUE MYÖS:
SUOJAA IHOSI AURINGOLTA – TESTISSÄ HAWAIIAN TROPICIN UUTUUDET