Bongasin Minulta Teille -blogista hauskan artikkelin: ”äiti vastaa – millainen olin lapsena”. Tykkään lukea juuri tuollaisia kepeitä artikkeleita, joista jää hyvä mieli. Päätin itsekin toteuttaa samantapaisen postauksen, koska mä niin halusin tietää, että millainen mä olen ollut lapsena. Äitini vastaili kysymyksiin ja mun piti oikeen miettiä, että kehtaanko edes julkaista tätä täällä blogissa, koska mulla ei selkeästi ole ollut lapsena ihan kaikki nallekarkit pussissa 😀

Mitkä olivat lempi paikkojani lapsena?

Ruissalo, Littoisten järvi ja Kuusiston linnanrauniot olivat sinun lempipaikkoja.

Mitä tykkäsin tehdä lapsena?

Enosi Tuomon kanssa tykkäsit onkia paljon ja sitten tulivat muumit. Se oli ensirakkautta samantien.

Kerro jokin hauska lausahdukseni?

Kerran istuit auton takapenkillä ja tokaisit innostuneena: Äiti, on kolme Laaksoa: Terry Laakso (isäni), Diina-Maria Laakso ja Muumilaakso! Nauroin tosi paljon. Autossa tuli matkailtua tosi paljon ja viihdytit itseäsi  aina hokemalla hassuja nimiä kuten: Mauno Koivisto, Elisabeth Rhen ja Lemun kohdalla hoit Lemu ja hörötit hassusti Ukiin asti tai Turkuun asti.

PS. tästä tuli mulle itselleni mieleen enoni opettama hokema Lemusta. Uuteenkaupunkiin mennessä tulee kyltti, jossa lukee ”Nousiainen – Lemu – Askainen” ja enoni opetti minulle ”nousi lemu paskainen” 😀

Millainen isosisko olin?

Sait Hanna-siskon, kun täytit 10-vuotta. Sanoit olevasi niin innoissasi että ihan täriset ja niin sinä tärisitkin. Olit tosi äidillinen isosisko, uskalsit vaihtaa myös ripulivaipat ja Hannaa varten äänitit mainoksia vhs-kasetteihin. Hanna, kun sitten istua törrötti katsellen mainoksia ihastuksissaan. Tämä oli täysin sun keksintö.

Millainen olin lapsena koulussa?

Kouluun meno ei oikein kiinnostanut sinua. Ekaluokalla sinulla oli tyly ja ilkeä luokanvalvoja joka aiheutti tämän koulukammon. Hänet erotettiin myöhemmin virastaan, onneksi. Kärsit jo alle kouluikäisenä paljon vatsakivuista ja poissaoloja kertyikin aika runsaasti kouluikäisenä. Käytin sinua paljon lääkäreissä, mutta vielä siihen aikaan ei osattu diagnosoida IBS-oireyhtymää lapsilla. Yläasteelle siirryttäessä sinulla oli paljon angstikäytöstä. Se oli minulle ja sinulle tosi raskasta aikaa. Onneksi kaikki kumminkin lutviutui ajan kanssa ja innostuit uudestaan koulun käynnistä. Ja sittenhän sinä opiskelitkin tosi pitkään. Sinulla ei muistaakseni ollut mitään toiveammattia sen kummemmin, mutta eri kahteen ammattiin lopulta itsesi luit.

Mitä haluaisit tehdä toisin jos voisit?

Jos voisin muuttaa kasvatustyyliäni, niin olisin ollut enemmän läsnä ja puuhastellut kanssasi enemmän.

Oudoin tapa?

Hmmm… ehkä rakkautesi edelleen piirrettyihin ja varsinkin Muumeihin. Ja tietenkin se oli outoa kun et halunnut puhua pienenä, sanoit ensimmäiset sanasi vasta 3-vuotiaana ja se meni näin: ”anna äiti banaani”! Eli osasit kyllä puhua, mutta salasit sen hyvin. Meillä oli ihan omakieli ja sen nimi oli ”yninäkieli”. Sitä ei ymmärtänyt kukaan muu kuin me. Lääkärit kielsivät minua olla käyttämättä tätä kieltä. Aloin näyttelemään, etten muka ymmärtänyt sinua, niin siitä se puhe sitten alkoi.

Mitkä asiat yhdistävät meitä?

Minusta olet perinyt isäsi luonteenpiirteitä. Olet eteenpäin pyrkivä, kunnianhimoinen ja menestyvä. Kaikkea muuta mitä minä en ole 😀 Siskosi Ella tuumasi tuosta vierestä, että olemme kaikki kauniita, no onhan sekin yhdistävä tekijä.

Pahin virheeni, jonka olen tehnyt?

Minun mielestäni et ole tehnyt mitään pahaa virhettä, onneksi. Korostan aina sitä, että ihmisen pitää elää oman näköistä elämäänsä silti toisia loukkaamatta ja käsittääkseni sinulla on riittänyt rohkeutta siihen.

Parhaat yhteiset hetkemme?

Parhaat hetket ovat olleet yhteiset retket ja yhdessä syöminen ja pelaaminen. Olet antanut minulle paljon kaikkea hyvää ja tuonut iloa elämääni. Vastoinkäymisiä on toki ollut mutta ne on voitettu ja voitetaan myös tulevaisuudessa. Olet mahtava persoona ja maailman paras tytär ja isosisko.

Mitä mieltä olet siitä, että bloggaan julkisesti internettiin?

Olen hyvin ylpeä siitä, että olet suosittu bloggaaja ja minun tyttäreni. Rakkain terveisin äitisi.

Siis kuinka ihania ja hauskoja vastauksia, en kestä! Sain kyllä nauraa ihan vedet silmissä, varsinkin tuota ”eka lauseesi oli 3-vuotiaana: Äiti, anna banaani”. Hassua, että minulla on ollut koulukammo, en muista sitä ollenkaan. Yläasteella keskiarvoni oli yli 9 ja sitten luin siitä itseni vielä merkonomiksi ja myöhemmin ammattikorkeakoulussa kulttuurituottajaksi. Olipa hauska kuulla juttuja lapsuudesta, joita en itse muistanut. Suosittelen ehdottomasti tekemään tämän kyselyn äidillesi ihan vaikka vaan muuten vain 🙂

Sain Buzzadorilta liput Raision uuteen HopLopiin ja koska itselläni ei ole lapsia, päätin viedä 12-vuotiaan pikkusiskoni sinne peuhaamaan. Myös äitini lähti mukaan ja onkin ihan mahtavaa, että aikuiset pääsevät HopLopiin täysin ilmaiseksi. Moni aikuinen istuskeli sohvilla läppärit sylissä, ilmeisesti töitä tehden, mutta me menimme äidin kanssa siskoni mukaan peuhaamaan. Raision HopLop sijaitsee Ikeaa vastapäätä ja sinne pääsee helposti bussilla numero 300, joka lähtee Turun puutorilta.

Sisääntullessa ensimmäiseksi vastaan tulee naulakot, jonne vaatteet jätetään ja sitten vasta käydään maksamassa liput. Kassaa vastapäätä on myös lukolliset kaapit, jotka ovat kylläkin maksullisia. Ravintola sijaitsee kassan vieressä ja koko muu talo onkin peuhumaata. Mä en ole ikinä käynyt HopLopissa, Leo’s Leikkimaassa tai Mehukattimaailmassa, joten en oikein osannut odottaa mitään. Äitini ja siskoni sanoivat heti, että tämä Raision HopLop on ihan eri luokkaa verrattuna muihin ja me kaikki oltiin ihan silmät pyöreinä, sillä viidakkomainen sisustus oli todella upea.

Me kaikki lähdettiin heti kiipeämään ison tulivuoren päälle, jonne meistä ainoastaan siskoni selvisi, sillä me pudottiin äitini kanssa kesken kiipeämisen ja pyörittiin ihan hylkeinä sieltä alas. HopLopissa oli todella monipuolisesti erilaisia juttuja ja mun lemppareita oli ehdottomasti liukumäet ja trampoliini. Siellä oli myös sellainen kaareva mäki, jota laskettiin renkailla. Jotkin radoista oli oikeasti todella vaikeitakin ja sen takia ihan pienimmille lapsille löytyi oma leikkipaikka.

HopLopissa peuhaaminen meni kyllä kunnon treenistä, nimittäin 1,5 tunnin jälkeen oltiin kaikki ihan hiessä ja loppu. Mun mielestä oli ärsyttävää, että vesipulloille (en ainakaan nähnyt) ollut mitään paikkaa, vaan vesipulloa piti raahata koko aika mukana.

Käytiin ravintolassa syömässä, itse otin lohikeiton ja siskoni ja äitini ottivat lihapullat muussilla. Lohikeitto oli hyvää ja oli positiivinen yllätys, että lihapullat leivotaan gluteenittomista korppujauhoista – ihan mahtavaa! Oli mukava nähdä, että listalta löytyi paljon kotiruokaa ja salaatteja, sillä tuntuu vähän utopistiselta, että lapset leikkii pari tuntia ja sitten nälkä tyydytetään roskaruoalla. HopLopista löytyi myös erilaisia synttärihuoneita, mutta mielestäni vessoja olisi voinut olla enemmän. Me satuimme paikalle juuri hiljaiseen aikaan aamusta, mutta uskon, että vessaan ja ravintolaan saa kyllä jonottaa, jos osuu pahimpaan sesonkiaikaan.

Meillä oli kyllä super kiva päivä ja tässä jo mietinkin, että kenen lapsen voisin kaapata, että pääsisin taas uudestaan HopLopiin. Offerillalla on nyt menossa aika hyvä tarjous, nimittäin lipun kaikkiin Suomen HopLopeihin saa -33% eli 12 eurolla, kun normaalisti se maksaa 18€. *Lunasta tarjous tästä.