AIKAMATKA VIDEOVUOKRAAMOJEN KULTA-AIKAAN
0
Voi minkä nostalgiaryöpyn sain tänään, kun kävelin ensimmäistä kertaa sisään Videodome Elokuvadivariin Turussa.
Lapsena ja teininä kävimme usein perheen kanssa perjantai-iltapäivisin vuokraamassa Uudessakaupungissa pari elokuvaa viikonlopuksi. Muistaakseni videovuokraamon nimi oli Cityvideo, ja jos suljen silmäni, muistan vieläkin, miltä siellä näytti. Reissu videovuokraamoon oli minulle aina yksi viikonlopun odotetuimmista hetkistä.
Teini-iässä rakastin kauhuelokuvia, ja olinhan juuri sitä sukupolvea, jonka nuoruudessa ilmestyivät muun muassa klassikot Scream ja Tiedän mitä teit viime kesänä. 2000-luvun vaihde oli oikeaa nuorisokauhun kulta-aikaa, ja onneksi äiti suostui aina vuokraamaan minulle kauhuelokuvia. Samalla reissulla käytiin hakemassa jotain herkkua, tai sitten äiti leipoi meille ison pellillisen pizzaa – muistan vieläkin sen ihanan tuoksun.
Kun muutin nuorena aikuisena Uudestakaupungista Turkuun, kävin vuokraamassa elokuvia paljon Filmtownista ja Makuunista. Silloin oli vielä myös Anttilan Top Ten, josta ostin leffoja omaksi. Kaipaan ihan valtavasti sitä aikaa, jolloin elokuvan vuokraaminen oli itsessään jo tapahtuma. Ihmiset vuokraamoissa olivat aina hyvällä tuulella, seinillä oli upeita elokuvajulisteita ja ilmassa leijui makeisten tuoksu.
Nykyään elokuvan katsominen ei enää tunnu samanlaiselta tapahtumalta. Leffa valitaan suoratoistopalvelusta ja ruoka tilataan Woltista – mitään vaivaa ei tarvitse enää nähdä. Videodomessa sain pitkästä aikaa saman fiiliksen kuin silloin ennen. Kysyin myyjältä, löytyisikö Practical Magic tai Hocus Pocus, mutta molemmat ovat niin haluttuja, ettei niitä tällä kertaa ollut. Mukaani tarttuivat kuitenkin oman nuoruuteni klassikko Save the Last Dance sekä hulvaton White Chicks. Myynnissä oli elokuvajulisteita, VHS-kasetteja, DVD-levyjä ja Blu-ray-elokuvia. Itse jäin vielä miettimään paria julistetta – olisi aika makeaa kehystää sellainen kotiin.
Onko sinulla ikävä videovuokraamoja ja niitä vanhoja kunnon elokuvailtoja? 🍿🎬
SEURAA DIISKUNEITI-BLOGIA:
InstagramLUE MYÖS:
NOSTALGISTA NUORISOKAUHUA – UUSI NOIDAN KÄSIKIRJAN JATKO-OSA: AAVEET
MÖKKITUNNELMIA LOKALAHDELTA – PAIKKA JOHON ON AINA IHANA PALATA
Mulla alkoi kesäloma heinäkuun puolivälissä, ja suunnattiin heti ensimmäisenä lomapäivänä ystäväni Marian mökille Lokalahdelle. Kyseessä oli vain yhden yön reissu, joten en viitsinyt ottaa Nappia mukaan näin lyhyen ajan takia. Napin tavaramäärä on nimittäin aina ihan next level. Aloitettiin mökkireissu käymällä Citymarketissa, missä meillä kului aikaa puolitoista tuntia. En ymmärrä vieläkään, miten se oli mahdollista, koska tuntui siltä kuin olisimme olleet kaupassa vain vartin. Ostettiin mukaan grillattavaa, välipaloja ja aamupalatarvikkeita. Kauppareissun jälkeen suunnattiin kohti Lokalahtea, mutta käytiin ensin moikkaamassa Marian vanhempia ja hakemassa matkaan tuoreita perunoita ja kevätsipulia.
Mökille päästyämme alkoi melkoinen tavaroiden purkaminen. Kaksi aikuista, kaksi lasta ja tavaramäärä oli aivan uskomaton. Käytiin heti lasten kanssa kurkkaamassa rantaa, mutta harmiksemme sää oli melko tuulinen. Totesin saman tien, ettei uiminen kyllä houkutellut yhtään. Onneksi lapsille löytyi mökin pihalta oma pumpattava uima-allas, jossa riitti iloa pitkäksi aikaa. Ystäväni grillasi meille herkullista kesäruokaa, jonka jälkeen hän laittoi saunan lämpenemään ja minä viihdytin sillä välin lapsia. Saunomisen yhteydessä uskaltauduin heittämään talviturkin laiturilta. Se jäi kyllä melko nopeaksi dippaukseksi – ja saman tien takaisin ylös.
Kun lapset olivat menneet nukkumaan, istuskeltiin Marian kanssa vielä pitkään terassilla. Siitä kertovatkin seuraavana päivänä sata hyttysenpuremaa jaloissa. Joimme valkoviiniä, söimme juustoja ja höpöttelimme elämästä. Samalla ihmeteltiin valtavaa hämähäkinseittiä, johon lensi illan aikana varmaan viisikymmentä perhosta. Hämähäkillä oli suoranaiset dinner partyt.
Lapset heräsivät jo aamukuudelta. Minä sentään sain nukkua siihen asti kuin tukki, mutta neljän tunnin yöunet alkoivat kyllä tuntua päivän mittaan. Aamiaisen jälkeen lähdin lasten kanssa rannalle. Sää oli muuttunut täysin – meri oli tyyni, aurinko paistoi ja mukaan pumpattiin monta uimalelua. Siellä me lilluttiin lasten kanssa meressä yli tunnin, ja voi miten ihanaa se olikaan. Siinä hetkessä oli kaikki, mitä kesälomalta toivoin.
Iltapäivällä suunnattiin takaisin kotiin, mutta käytiin vielä Marian vanhempien luona jäätelöllä. Seuraavana yönä nukuinkin kymmenen tunnin yöunet putkeen, joten mökkireissu taisi viedä kaikki loputkin voimat.
Olen käynyt Marian mökillä jo vuosien ajan, ja siitä on tullut minulle todella tärkeä paikka. Siellä on nuorina aikuisina juteltu pojista, naurettu vedet silmissä ja eletty läpi monia elämänvaiheita. Tuolla mökillä on aivan erityinen paikka sydämessäni. Maailma muuttuu, vuodet vierivät ja elämä vie eteenpäin, mutta Lokalahden mökki tuntuu pysyvän aina samanlaisena. Siinä on jotain äärettömän lohdullista.
Kiitos Marialle, että saan vuodesta toiseen tulla viettämään aikaa yhteen minun lempipaikoistani 🤍
SEURAA DIISKUNEITI-BLOGIA:
LUE MYÖS: